Yhteismetsät
Yhteismetsät
Metsänhaltijan Yhteismetsä
Liity Metsänhaltijan Yhteismetsään metsäalueella tai rahapanoksella!
Yhteismetsä- osuuksien kauppapaikka
Myy ja osta yhteismestäosuuksia helposti maksuttomalla kauppapaikalla!
Mikä on yhteismetsä?
Yhteismetsä tarkoittaa kiinteistöjen yhteistä aluetta, jota hallinnoi kiinteistöjen omistajista koostuva osakaskunta. Yhteismetsän aluetta hoitaa hoitokunta tai toimitsija osakaskunnan hyväksi.
Kullakin osakaskiinteistöllä on tietyn suuruinen osuus yhteismetsään eli yhteismetsäosuus. Yhteismetsä jakaa osakkailleen liiketuloksestaan ylijäämää osuuksien suhteessa. Tämä ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa, sillä yhteismetsä on jo maksanut tuloksestaan veroa.
Yhteismetsän ylin päätöksenteko tapahtuu osakaskunnan kokouksessa, jossa osakas voi vaikuttaa yhteismetsän toimintaan. Yhteismetsän käytännön hoidosta, mm. metsätaloudesta, vastaa osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija. Osakaskunnan hyväksymä ohjesääntö on lainsäädännön ohella keskeisin yhteismetsän toimintaa ohjaava asiakirja.
Yhteismetsien tarkoituksena on harjoittaa kestävää ja kannattavaa metsätaloutta. Monilla yhteismetsillä on myös muuta omaisuutta ja tuottavaa toimintaa, kuten tonttien tai mökkien vuokrausta, maa-ainesten myyntiä, tuulivoimapuistoja, metsästyslupien myyntiä ynnä muuta. Tyypillisesti yhteismetsien toiminnan järjestämisestä vastaava hoitokunta koostuu asiaan, yleensä metsätalouteen vihkiytyneistä henkilöistä, joten monien yhteismetsien toiminta perustuu vahvaan asiantuntemukseen.
Yhteismetsän vahvuudet ja heikkoudet
Harkitsetko metsäsi liittämistä yhteismetsään? Ennen päätöksen tekemistä kannattaa tarkastella, sopisiko yhteismetsä sinulle metsänomistajuuden ratkaisuksi. Tutustu yhteismetsäomistamisen vahvuuksiin ja heikkouksiin SWOT-analyysimme avulla.
Yhteismetsän vahvuudet – Mitä etuja yhteismetsäosakkuudesta on?
Yhteismetsällä on metsänomistamisen muotona useita keskeisiä etuja verrattuna itsenäiseen metsänomistukseen. Yhteismetsässä metsänomistajan ei tarvitse itse hoitaa metsiään tai huolehtia verovelvollisuuksista. Yhteismetsällä on myös aktiivisena metsätalouden harjoittajana edullinen asema mm. puumarkkinoilla. Hallinnoitavien alueiden kasvaessa myös puusta saa yleensä paremman korvauksen. Lisäksi yhteismetsien verokanta 26,5 % on itsenäiseen metsänomistajaan sovellettavaa pääomatulon verokantaa (30-34 %) alhaisempi.
Yhteismetsissä metsiä hoitaa keskitetysti hoitokunta, jolla yleensä on alalta kokemusta, eikä osakkaan tarvitse niin halutessaan osallistua toimintaan millään tavoin, eli metsäomaisuuden hoidon voi ulkoistaa. Yhteismetsä voi järjestää monenlaista virkistystoimintaa kuten retkiä, metsästystä tai edullisia vuokramökkejä ja mahdollistaa myös osakkaille yhteisöllisyyden kokemuksia.
Yhteismetsän heikkoudet – mitä ottaa huomioon ennen yhteismetsään liittymistä?
Kääntöpuolena yhteismetsässä on oman metsäalueen hallinnan menettäminen, eli liitettyä aluetta ei liittäjä enää voi käsitellä mielensä mukaan. Liitetyn alueen takaisin lunastaminen on myös yleensä joko vaikeaa tai mahdotonta riippuen yhteismetsästä.
Yhteismetsä voi tehokkaasta hallintomallistaan huolimatta myös olla toimijana kankea. Nihkeästi toimivaan yhteismetsään liittyminen voi olla hidas prosessi, mikäli päätökset on esimerkiksi vietävä osakaskunnan kokoukseen. Lisäksi omaisuuden arvon säilyminen liittämisen yhteydessä ei ole käytännössä itsestään selvää, koska yhteismetsäosuuden myyminen ei aina ole helppoa. Osakkaan omaisuuden säilyminen ja siitä huolehtiminen kysyykin ennen muuta yhteismetsältä avoimuutta ja tahtoa tehdä omaa yhteismetsää ja sen toimintaa tunnetuksi myös ulospäin.
Yhteismetsäosakkuuden kannattavuus
Vaikka yhteismetsän osakkuudella on useita taloudellisia etuja metsänomistuksen näkökulmasta, eivät kaikki yhteismetsät ole samanlaisia. Eroja syntyy jo maantieteestä, kokoluokasta ja toiminnan lähtökohdista. Lisäksi eri yhteismetsien hallinto voi olla rakennettu eri tavoin, eikä kaikkien yhteismetsien hallinnointi ole yhtä tehokasta, saati ammattimaista. Yhteismetsät voivat olla myös aktiivisia tai passiivisia, laajentuvia tai supistuvia. Yhteismetsään sijoittamisesta kiinnostuneen näkökulmasta ei ole lainkaan yhdentekevää, minkä yhteismetsän osuuksia hankkii ja mihin hintaan.
Yhteismetsän tuottavuus
Yhteismetsät ovat yleisesti ottaen vakaita, ja monet yhteismetsät jakavat osakkaille tasaista tuottoa. Yhteismetsien toiminnan tuottavuudessa on kuitenkin suuria eroja. Osakkaalle näkyvin osa tuotosta maksetaan ylijäämän muodossa ja verottomana suoraan tilille, ja siksi ylijäämän suhde osuuden arvostukseen on yleensä keskeinen sekä sijoittajaa että alueen liittäjää kiinnostava mittari. Ylijäämän määrä voi kuitenkin vaihdella vuosittain, joten yhden vuoden ylijäämätieto voi johtaa harhaan.
Hankaluutena yhteismetsäosuuksien tuottavuuden arvioinnissa on tiedon huono saatavuus. Yhteismetsät eivät ole velvollisia julkistamaan taloustietojaan, eikä yhteismetsän tulevaisuuden tuloksentekokyvystä tai edes aiemmasta tuloksesta ole kovin helppoa saada tietoa.
Lisäksi ylijäämä on vain osa osuuden tuotosta. Tämä pätee ennen muuta aktiivisesti toimivissa ja osuuden julkisesta arvostuksesta huolehtivissa yhteismetsissä. Periaatteessa osuuden tuotto koostuu osakkaille jaettavasta ylijäämästä sekä osuuden arvonnoususta eli Tuotto = Ylijäämä + Osuuden arvonnousu.
Nousseen arvon tulisikin realisoitua osuutta myytäessä.
Metsänhaltijan Yhteismetsä
Metsänhaltijan Yhteismetsä on valtakunnallisesti toimiva, laajeneva yhteismetsä, joka on avoinna uusille osakkaille. Yhteismetsän perusajatuksena ja lähtökohtana on tarjota kenen tahansa saataville tuottava ja äärimmäisen vaivaton yhteismetsämuotoinen metsänomistaminen sekä Suomen Sijoitusmetsien kokemus ja tietotaito metsäsijoittamisessa, metsäkiinteistömarkkinassa ja metsätaloudessa. Liittyminen on maksutonta ja nopeaa, ja tarjouksemme alueen liittämiseksi perustuu aina metsäomaisuuden markkina-arvoon.