Metsäsijoittamisella on tarkoitettu perinteisesti rahan sijoittamista puuntuotantoon. Puuta tuotetaan pääsääntöisesti teollisuudelle, joka jalostaa puutavaraa muun muassa energiaksi, sellukuiduksi sekä sahatavaraksi. Puuntuottamisen peruselementit ovat metsämaa, aktiivinen metsänhoito ja auringon tuottama lämpö ja valo. Metsämaalla viitataan maahan, joka on metsätalouskäytössä ja jolla pystytään keskimäärin kasvattamaan yli yksi kuutiometri puuta hehtaaria kohden vuodessa. Metsänhoidolla tarkoitetaan puolestaan metsässä tehtäviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on yleensä maksimoida tukkipuun määrää.
Metsäsijoittamisen tulovirta perustuu karkeasti kolmeen eri lähteeseen: puukauppaan, metsätilan myyntiin sekä metsän vuokraamiseen. Metsäsijoittaja saa metsästä tuloa silloin, kun hän myy kasvattamaansa puuta yrityksille. Puunostajat toimivat usein niin sanotulla avaimet käteen -periaatteella, jossa puunostaja hoitaa puiden kaatamisen sekä kuljettamisen. Metsästä pystyy saamaan tuloa myös metsätilan arvon kasvun kautta (tämä sisältää puuston fyysisen kasvun, järeytymisen myötä syntyvän arvosiirtymän sekä metsäkiinteistömarkkinan hintatason muutoksen) myymällä metsätilan kalliimmalla kuin sen on itse ostanut. Nykypäivänä on myös mahdollista vuokrata metsä, josta metsäsijoittaja saa kuukausittaista tuloa.
Metsään voi sijoittaa ostamalla suoraan metsäkiinteistön, joko yksin tai yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Metsään voi sijoittaa myös yhteismetsän tai metsärahaston kautta. Näissä tapauksissa sijoittajan ei yleensä itse tarvitse osallistua aktiivisesti metsäomaisuuden hallinnointiin, joten edellä mainittuja sijoitustapoja voidaan pitää passiivisina sijoituksina. Suoraan metsäkiinteistöön sijoittaminen puolestaan vaatii hieman aktiivisempaa otetta. Metsäsijoittajan on ymmärrettävä mitä ja milloin metsässä kannattaa tehdä. Toimenpiteiden määrä riippuu metsäomaisuuden koosta: suurella metsänomistajalla niitä voi olla useita vuosittain, kun taas pienellä omistajalla ne voivat olla tarpeen, esimerkiksi kerran viidessä vuodessa.
Apua metsäomaisuuden hallinnointiin metsäsijoittaja voi hakea ulkopuolisilta palvelutarjoajilta. Yksi yleisimmistä avun muodoista on metsäsuunnitelma, joka tarjoaa aikataulutetun listan hakkuu- ja hoitotoimenpiteistä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi