Uusimmat artikkelit

Kauppa-arvomenetelmä kelpaa arvonmääritykseen Ruotsissa, miksei Suomessa?

Oheisen tiedotteen mukaisesti Stora Enso alkaa arvostamaan Ruotsin metsäomaisuuttaan kauppa-arvoperusteisesti: https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/regulatory-and-investor-releases/2020/10/stora-enso-muuttaa-metsaomaisuutensa-arvostusmenetelmaa. Markkinatransaktiotietoihin perustuvalla arvonmäärityksellä voidaan luopua teoreettisesta WACC:in (pääoman keskimääräinen kustannus) määrittämisestä ja pohjata arvotuksen muutokset ja hintataso suoraan metsäkiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Kuitenkin samalla todetaan, että Suomessa vastaavaa arvonmääritysmenetelmää ei voida luotettavasti käyttää, koska markkinatietoja ei ole saatavilla riittävän yksityiskohtaisesti. Tämän väitteen uskallamme kyseenalaistaa.

Suomen Sijoitusmetsien kattava markkina-aineisto, ja sitä tehokkaasti hyödyntävä markkinahintaennustemalli ovat kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että metsäkiinteistömarkkinoista on käyttökelpoista ja luotettavaa verrokkiaineistoa kauppa-arvomenetelmän tueksi. Vuodesta 2014 alkaen kerätyssä edustavien metsäkiinteistökauppojen aineistossa on jo 6 920 kauppaa, ja aineisto kasvaa tällä hetkellä yli 20 metsäkiinteistökaupan viikkovauhdilla. Verrokkikauppa-aineiston määrän ja kattavuuden lisäksi kauppa-arvomenetelmän kannalta olennaista on, että aineistosta voidaan määrittää puustotietojen lisäksi myös kohteen luokittelevat ominaisuudet, kuten kehitysluokka- ja kasvupaikkajakauma. Markkina-aineiston keruu ja tallennus ei olekaan aivan vaivatonta puuhaa, meillä myyntiintulevia metsätiloja ja toteutuneita kiinteistökauppoja seurataan viikoittain kahden ihmisen voimin. Tieto metsäkiinteistömarkkinoista ei siis ole ilmaista, mutta se on tehokkaasti hyödynnettynä erittäin arvokasta.