Sijoitustuotto kuvaa taloudellista hyötyä, jonka sijoittaja saa sijoittamastaan pääomasta. Toisin sanoen, kun sijoitat rahaa johonkin, kuten osakkeisiin, kiinteistöihin tai joukkovelkakirjoihin, sijoitustuotto kertoo, kuinka paljon rahaa olet ansainnut sijoituksellasi.
Sijoitustuottoa arvioidaan yleensä prosenttiosuutena alkuperäisestä sijoitetusta pääomasta, ja se voi vaihdella sijoituskohteen erityispiirteiden ja riskiprofiilin sekä vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaan. Metsäsijoittamisen sijoitustuotto voidaan jakaa kolmeen eri osaan: markkinahinnan kehitykseen, puuston nettokasvuun sekä metsätalouden liiketulokseen (Kuva 1).
Markkinahinnan kehityksellä tarkoitetaan sitä, miten metsäkiinteistöjen hinta muuttuu markkinoilla ajan kuluessa. Tämä kehitys voi olla nousussa tai laskussa, ja se kuvastaa kysynnän ja tarjonnan suhdetta tietyssä taloudellisessa ympäristössä. Markkinahinnan kehitys on näytellyt suurta roolia metsäsijoittamisen sijoitustuotossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viimeisen vuoden aikana markkinahinnan kehitys on ollut maltillista metsäkiinteistöjen kysynnän laskiessa.
Puuston nettokasvun arvo kuvaa pystypuuston tilavuuden ja puutavaralajirakenteen muutosta tietyllä ajanjaksolla. Muutokseen vaikuttaa puuston kasvu, puuston arvonkasvu sekä hakkuut. Suomessa valtakunnan tasolla puuston nettokasvun arvo on ollut pitkään positiivinen. Tämä on merkki kestävästä metsätaloudesta, jossa metsiä hoidetaan siten, että ne pysyvät tuottoisina pitkällä aikavälillä. Yksittäisen metsätilan kohdalla puuston nettokasvun arvo voi vaihdella kuitenkin vuosittain merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että metsätilat ovat suhteellisen pienialaisia verrattuna leimikon kokoihin.
Metsätalouden liiketuloksella tarkoitetaan yksinkertaisesti summaa, joka saadaan, kun metsätalouden tuloista ja taloudellisista tuista on vähennetty metsätalouden menot. Metsätalouden liiketulos on vaihdellut maakunnittain noin 2–4,5 prosentin välillä.