Tilakauppojen kappalemäärä
Maanmittauslaitoksen tilastoimien edustavien tilakauppojen määrä on vaihdellut 1 200–3 100 välillä 2 000-luvulla (kuvio 1). Näistä julkisia on ollut alle 2000 kappaletta. Suomen Sijoitusmetsien edustettavalla kaupalla tarkoitetaan julkisesti myyntiintulleita, yli 10 hehtaarin (yhteenlaskettuna metsämaa ja metsätiet) metsäkiinteistökauppoja, joiden kauppahinnan oletetaan riippuvan pääosin vain kohteen metsätaloudellisista arvoista. Myyntikohteeseen ei saa näin kuulua merkittäviä muita arvoja kuten käyttökelpoisia rakennuksia, detaljikaavoitusta, muita maankäyttömuotoja tai yhteismetsäosuuksia, eikä kyseessä saa olla sukulaiskauppa tai määräosan kauppa. Lisäksi edustavan kaupan myyntiesitteen metsävaratietoja on voitava pitää luotettavina ja ajantasaisina. Maanmittauslaitoksen edustettavilla kaupoilla taas tarkoitetaan kauppoja, joiden käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous, kokonaisala vähintään 10 hehtaaria (erilliset tilastot myös pienemmille kaupoille), metsätalousmaata vähintään 95 prosenttia alasta, myyntikohde ei sijaitse detaljikaavoitetulle alueelle, myyntikohde ei ole sukulaisten välinen kauppa, eikä kaupassa ole pidätetty määräalaa, eläke- tai muuta oikeutta. Kauppojen ei tarvitse kuitenkaan olla julkisia.
Kuvio 1. Edustavien metsätilakauppojen määrä vuosina 2000–2023 (Maanmittauslaitos, Suomen Sijoitusmetsät Oy).
Myytyjen metsäkiinteistöjen määrä vaihtelee kuukausittain
Myytyjen metsäkiinteistöjen määrä vaihtelee kuukausittain 90–230 kohteen välillä (kuvio 2). Kauppa painottuu kevään ja kesän taitteeseen sekä syksystä vuoden vaihteeseen. Sama rytmi toistuu vuodesta toiseen yksittäisiä poikkeuskuukausia lukuun ottamatta
Kuvio 2. Myytyjen metsäkiinteistöjen määrä kuukausittain vuosina 2019–2023 (Suomen Sijoitusmetsät Oy).
Metsäkiinteistömarkkinan euromääräinen koko
Suomessa julkista metsäkiinteistökauppaa on käyty viime vuosina 200–300 miljoonan euron arvosta (kuvio 3). Volyymi on kasvanut erityisesti vuoden 2021 jälkeen hintatason nousun vetämänä. Markkinan kokoa on hyvä suhteuttaa Suomen Sijoitusmetsien laskemaan Suomen metsien 90 miljardin markkina-arvoon. Näin on helppo ymmärtää, että edelleen metsäomaisuus siirtyy useimmiten suvun sisällä sukupolvelta toisella. Mittatikkuna voidaan käyttää myös vuoden 2022 koko kiinteistömarkkinan 9,9 miljardia (Maanmittauslaitos) tai Helsingin pörssin viime vuoden 113 miljardin euron osakevaihtoa (Kauppalehti.fi 3.1.2024)
Kuvio 3. Metsätilojen euromäärällinen vaihto vuosina 2018-2023 (Suomen Sijoitusmetsät Oy).
Kaikki tilat eivät aina löydä ostajaa
Viimeisen viiden vuoden aikana 8–16 prosenttia markkinoille tulleista metsätiloista on jäänyt myymättä (kuvio 4). Myymättä jääneiden kohteiden osuus on kausivaihtelu huomioiden tasaisesti kasvanut. Myymättä jääminen on usein seurausta siitä, että myyjän ja ostajan hintakäsitykset eivät ole syystä tai toisesta kohdanneet. Yleensä metsätilat ovat velattomia, eikä pakkomyynneillä ole isoa osuutta koko markkinasta. Ensimmäistä kertaa 15 vuoteen metsäkiinteistöjen hintataso on viime vuoden syksyllä lähtenyt laskuun. Vuosi 2024 tulee näyttämään, kuinka paljon kauppoja ollaan valmiita tekemään huippuhintoja matalammilla tasoilla ja kuinka tarkkaa on myyjien hintatietämys.
Kuvio 4. Myymättä jääneiden tilojen prosentuaalinen osuus vuosina 2018-2023 (Suomen Sijoitusmetsät Oy).