Oletko kuullut yhteismetsästä, mutta et aivan ole päässyt kärryille, että mitä se tarkoittaa?
Suomen Sijoitusmetsien palvelupäällikkö Teemu Silmu avaa yhteismetsien roolia metsämarkkinoilla.
Mitä yhteismetsä tarkoittaa?
Suomen Sijoitusmetsien palvelupäällikkö Teemu Silmu työskentelee päivittäin yhteismetsäasioiden parissa.
“Yhteismetsä on virallisesti kiinteistöjen yhteistä aluetta ja sen yhteismetsän omistajina ovat näiden osakaskiinteistöjen omistajat. Käytännössä omistusosuudet määrittyvät sen mukaan, kuinka suurella arvolla on aikanaan liittynyt yhteismetsään”, kertoo Silmu
Käytännössä yhteismetsää kannattaa ajatella metsän yhteisomistajuuden mallina, jossa metsän hoito ja hallinnointi on annettu valitun hoitokunnan tai toimitsijahenkilön vastuulle. Osakkaat itse eivät varsinaisesti hallinnoi tai tee mitään konkreettista, ellei kuulu hoitokuntaan.
Osakkaat saavat osuutensa mukaisesti täyden hyödyn koko yhteismetsän toiminnasta. Yhteismetsän olemassaolon tarkoitus lakisääteisestikin on harjoittaa kestävää metsätaloutta osakkaidensa hyväksi.
Yhteismetsästä puhutaan nykyään paljon. Mikä sen juttu on?
Yhteismetsä on huonosti tunnettu instituutio. Parhaita puolia yhteismetsässä on, että se vapauttaa metsänomistajan omasta vastuusta tai taakasta metsäomaisuuden hallinnassa.
“Tänäkin päivänä metsänomistajissa on paljon sellaisia, jotka ei osaa, ehdi tai jaksa hoitaa metsiään tai tehdä niissä optimaalisia toimenpiteitä”, Silmu sanoo.
Yhteismetsän etuna on alempi verokanta
Yhteismetsä sopii heille, jotka eivät halua itseään stressata metsänhoidollisilla asioilla. Käytännössä se tarkoittaa metsäomaisuuden hallinnoinnin ulkoistamista siten, että saa säilyttää kontaktin omaan metsäomaisuuteen.
Taloudellisella puolella selkeitä etuja yhteismetsässä verrattuna omaan omistamiseen on alempi verokanta. Lisäksi yhteismetsän tuloja verotetaan kevyemmin kun yksittäisen metsänomistajan.
“Yhteismetsän osakkailleen jakama ylijäämä on verotonta tuloa. Sitä ei tarvitse verotuksessa ilmoittaa”, Silmu toteaa.
Yhteismetsässä saa oman metsänsä osaavien ihmisten käsiin. Yhteismetsissä on eroja, mutta yleensä päätöksiä tekevillä henkilöillä on siihen vaadittavaa osaamista.
“Yhteismetsään liittymällä muutamankin kymmenen hehtaarin kokoisesta metsätilasta saa tasaisen tulovirran“, Silmu kertoo.
Metsänhaltijan yhteismetsä on turvallinen valinta
Teemu Silmun mukaan yhteismetsä sopii myös sijoittajalle, joka etsii turvallista ja kotimaista sijoituskohdetta, joka tarjoaa tasaista tuottoa ja vakautta. Tänä päivänä yhteismetsä näyttää aika houkuttelevalta moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
Silmu suosittelee esimerkiksi Metsänhaltijan yhteismetsää turvallisena ja vakaana valintana. Mikä se on ja miten se eroaa muista yhteismetsistä?
Metsänhaltijan yhteismetsä on valtakunnallisesti toimiva, laajeneva yhteismetsä, jossa Suomen sijoitusmetsät on renkinä ja sopimuskumppanina. Toisin sanoen vastuullisena toiminnan pyörittämisestä.
“Ajatuksena on tuoda saataville Suomen sijoitusmetsien osaaminen, ammattitaito ja kokemus metsäkiinteistömarkkinasta yhteismetsämuotoisen metsänomistamisen kautta”, Silmu sanoo.
Metsänhaltijan yhteismetsä haluaa olla läpinäkyvä ja avoin tiedon jakamiseen. Yhteismetsillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta jakaa itsestään kovinkaan paljoa tietoa.
“Esimerkiksi taloustietojen ulkopuolelle jakaminen on jokaisen yhteismetsän oma asia. Huono läpinäkyvyys tiedoissa vaikeuttaa yhteismetsän arviointia ja päätöksentekoa liittää omat alueet yhteismetsään”, Silmu tarkentaa.
Metsänhaltijan yhteismetsän toiminnassa on aina tiedossa liitettävän alueen arvo, yhteismetsän arvo ja näiden selkeä suhde. Tarkkaa arvonmääritystä voidaankin pitää Suomen sijoitusmetsien ydinosaamisena.
Metsänhaltijan Yhteismetsässä tiedon saamiseen panostetaan kaikessa toiminnassa. Osakkailla on koko ajan selkeä käsitys siitä mikä heidän osuutensa arvo on.
“Mikäli osakas haluaisi luopua osuudestaan, hän pystyy luottamaan siihen että hänellä tieto sen markkina-arvosta ja hän luopuu siitä oikeaan hintaan”, Silmu kertoo.