Mitä pohjoisempana metsätila myydään, sitä enemmän myyjä saa julkisesti välitetystä tilasta lisähintaa keskimääräiseen metsätilakauppaan verrattuna, ilmenee Maanmittauslaitoksen ja Suomen Sijoitusmetsien aineistoista.
Metsäkiinteistömarkkinoita seuraava Suomen Sijoitusmetsät on analysoinut vuoden 2021 metsätilakaupoista, mikä vaikutus tilan lopulliseen myyntihintaan on sillä, että tila oli myytävänä julkisissa myyntikanavissa.
Erot ovat merkittäviä. Julkisesti välitetyissä metsätilakaupoissa hintalisä keskimääräisiin hintoihin on ollut enimmillään yli kolmannes.
”Suurin ero julkisesti välitettyjen ja kaikkien toteutuneiden metsätilakauppojen keskimääräisessä hehtaarihinnassa oli Lapin 36 prosenttia. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ero oli 29 prosenttia, Väli-Suomessa 23 prosenttia ja eteläisimmässä Suomessa 25 prosenttia”, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen.
Seitsemän prosenttia myy itse
Suurin osa julkisille markkinoille myyntiin tuoduista metsätiloista myytiin ammattimaisen välittäjän kautta. Noin seitsemässä prosentissa julkisesti myydyistä metsätiloista ei ollut mukana välittäjää.
Julkisesti, esimerkiksi kiinteistönvälittäjien ja sähköisten markkinapaikkojen kautta välitettävien metsätilakauppojen vaihtoehtona ovat ei-julkiset kaupat suoraan myyjän ja ostajan kesken.
Suorissa kaupoissa metsätilan myyjä useimmiten ottaa yhteyttä tiedossa oleviin, yleensä ammattimaisiin metsäkiinteistöjen ostajiin. Tieto metsätiloja etsivistä yksityisistä ostajista voi välittyä myös esimerkiksi keskusteluissa naapureiden kesken.
”Myös metsätilojen ostajat voivat kontaktoida suoraan metsänomistajia ja tiedustella näiden mielenkiintoa tilakauppoihin. Tällaiset yhteydenotot metsänomistajiin ovat kuitenkin vielä vähemmistönä”, Viitanen sanoo.
Tärkeintä: tunne tilasi arvo
Viitanen sanoo, että heikommista keskimääräisistä hinnoista huolimatta suorat, ei-julkiset kaupat voivat sopia joillekin myyjille. Myyjän ja ostajan välillä kahden kesken sovittava kauppa on usein helpompi, nopeampi ja myyjälle maksuton tapa solmia kaupat.
”Myyjän kannalta tärkeintä on, että hän tiedostaa metsätilansa oikean arvon ja perehtyy siihen, mitä on myymässä. Julkinen myynti on suoraan kauppaan verrattuna työläämpää ja hitaampaa, mutta tämän selvityksen mukaan on palkinnut myyjän rahallisesti keskimäärin hyvin runsaasti.”
Hän vertaa metsätilan julkista myynti-ilmoitusta kilpailuttamiseen, jonka tuloksena lopullinen hinta on hyvin usein ylittänyt myyjän itsensä esittämän pyyntihinnan.
”Viime vuonna julkisesti myyntiin tulleiden tilojen toteutuneet kauppahinnat olivat 80 prosentissa kaupoista korkeammat kuin hintapyyntö. Keskimäärin kauppahinta ylitti pyyntihinnan 20 prosentilla”.
Taustaa:
- Maanmittauslaitoksen mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna 3062 yli 10 hehtaarin metsätilakauppaa. Kauppojen keskihinta oli 125 500 euroa. Julkiseen välitykseen tulleiden, edustavien tilakauppojen keskimääräinen hinta oli 132 600 euroa.
- Suuri osa metsätiloista vaihtaa omistajaa sukulaisten välisissä omistusjärjestelyissä. Sukulaisten väliset tilakaupat eivät ole mukana näissä luvuissa.
- Tiedotteen karttakuvan suuralueet:
- Etelä-Suomeen kuuluvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Satakunnan maakunnat kokonaan sekä Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakuntien eteläosat.
- Väli-Suomeen kuuluvat Etelä-, Keski- ja Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat kokonaan sekä Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakuntien pohjoisosat.
- Pohjois-Suomeen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaa sekä Kainuu.
- Lapin suuralueen muodostaa Lapin maakunta.