Läheskään kaikki tilat eivät mene tällä hetkellä kaupaksi. Kuva: Pasi Heikkinen.
Metsäkiinteistömarkkinoilla on nyt ennätyspaljon tarjontaa tiloista. Samalla myyntiajat ovat pidentyneet ja myymättä jääneiden kohteiden osuus on kasvanut.
Kuluvan vuoden aikana (tammi–lokakuu) julkiseen myyntiin on tullut 2 000 kappaletta yli 10 metsämaahehtaarin kohdetta, mikä on 8 % enemmän kuin vastaavaan aikaan 2023 ja 12 % enemmän kuin viiden edellisvuoden aikana keskimäärin. Erityisen vilkas kuukausi metsäkiinteistöjen tarjonnassa oli lokakuu, jolloin myyntiin tuli hieman yli 300 metsäkiinteistökohdetta. Viime vuoteen verrattuna metsäkiinteistöjen tarjonta on runsastunut erityisesti Väli- ja Pohjois-Suomessa.
Kasvaneesta tarjonnasta huolimatta metsäkiinteistökauppojen lukumäärät ovat viime kesään asti olleet laskusuunnassa, eikä tuore kauppamäärän kasvu ole ollut suhteessa tarjonnan kasvuun. Tämä näkyy yhtäältä myyntiaikojen pitenemisessä ja toisaalta myymättä jääneiden kohteiden osuuden kasvuna.
Nykyisessä markkinatilanteessa ilman tarjoustenjätön määräaikaa olevat kaupat ovat kasvussa, mikä selittää osan pidentyneistä myyntiajoista, mutta myös välittäjät asettavat itse pidempiä markkinointiaikoja. Koko maan tasolla jo joka viides myyntiintullut metsäkiinteistö jää myymättä, mikä on kolmanneksen korkeampi osuus kuin vuosi sitten. Sekä keskimääräiset myyntiajat että myymättä jääneiden kohteiden osuus kasvavat etelästä pohjoiseen päin siirryttäessä.
”Metsäkiinteistöjen kysynnän vähentymisessä merkittävä tekijä on instituutionaalisten metsäsijoittajien aktiivisuuden lasku alle puoleen huippuvuosista”, selittää Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen.
”Ammattimaisten tahojen ostot ovat myös aiempaa valikoivampia viilentyneessä markkinassa”, jatkaa perustajayrittäjä Mika Venho. ”Ainakin voi sanoa metsätilamarkkinoiden muuttuneen vähemmän myyjän markkinoiksi kuin vuosiin”, Venho aprikoi.
Metsäkiinteistöjen tarjonnan rakenne on muuttunut viime vuosina. Nyt myyntiin tulee aiempaa puustoisempia kohteita, joissa on vähemmän taimikoita. Myymättä jääneet kohteet ovat yleensä ominaisuuksiltaan heikompia, eli vähäpuustoisempia ja karumpia. Toisaalta nämä erot selittyvät osaksi maantieteellä: myymättä jääneiden metsäkiinteistöjen osuus on suurempi pohjoisessa.