Mikä on yhteismetsä?
Yhteismetsä tarkoittaa kiinteistöjen yhteistä aluetta, jota hallinnoi kiinteistöjen omistajista koostuva osakaskunta. Yhteismetsän alueen hoidosta vastaa hoitokunta tai toimitsija osakaskunnan hyväksi. Kullakin osakaskiinteistöllä on tietyn suuruinen osuus yhteismetsään eli yhteismetsäosuus. Yhteismetsä jakaa osakkailleen liiketuloksestaan ylijäämää osuuksien suhteessa. Tämä ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa, sillä yhteismetsä on jo maksanut tuloksestaan veroa.
Yhteismetsien tarkoituksena on harjoittaa kestävää ja kannattavaa metsätaloutta. Monilla yhteismetsillä on myös muuta omaisuutta ja tuottavaa toimintaa, kuten tonttien tai mökkien vuokrausta, maa-ainesten myyntiä, tuulivoimapuistoja tai metsästyslupien myyntiä. Vuoden 2024 alussa Suomessa oli 636 yhteismetsää, joiden koko vaihtelee alle kymmenestä hehtaarista useisiin kymmeniin tuhansiin hehtaareihin. Yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvaa jatkuvasti ja on jo saavuttanut noin 842 000 hehtaarin kokonaispinta-alan.
Yhteismetsä sijoituksena
Yhteismetsän tuotto muodostuu yhteismetsän tuloksesta osakkaille jaettavasta ylijäämästä sekä osuuksien arvon kehityksestä. Osuuden arvon kehitykseen vaikuttaa puustopääoman kasvu sekä metsien yleinen hinnan kehitys. Ylijäämää yhteismetsät jakavat noin 0,5–3 prosenttia markkina-arvostaan vuodessa, joten tuoton ja kassavirran näkökulmasta tulee yhteismetsän valintaan kiinnittää suurta huomiota.
Yhteismetsän yleensä suurempi koko verrattuna yksittäiseen metsäkiinteistöön tekee yhteismetsästä vakaamman. Se myös johtaa herkästi korkeampaan puun hintaan puukaupoissa ja pienempiin yksikkökustannuksiin metsänhoidossa ja metsän hallinnoinnissa. Yhteismetsään verotetaan pääomatuloverotusta kevyemmin, 26,5 % verokannalla (vrt. pääomatuloveroaste 30–34 %). Toisaalta yhteismetsästä koituu hallinnollisia kuluja mm. kirjanpidosta, joskin riittävän suuressa ja tehokkaasti hoidetussa yhteismetsässä nämä kulut häviävät taloudellisiin ja verotuksellisiin etuihin.
Yhteismetsäsijoitusta voidaan kuvata passiiviseksi sijoittamiseksi, sillä osakkaat voivat nauttia tuotoista ilman aktiivista osallistumista metsän hallinnointiin. Omaisuuden hoito yhteismetsässä toki on aktiivista, mutta hoidon hintalappu jää usein maltilliseksi. Osakkailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteismetsän päätöksentekoon osallistumalla osakaskunnan kokouksiin, joissa päätetään suurimmista yhteismetsään koskevista asioista. Osakkaat myös valitsevat hoitokunnan tai toimitsijan, joka huolehtii käytännön asioista sekä laissa ja yhteismetsän ohjesäännössä määritellyistä asioista. Yhteismetsä on usein asiantuntevasti hoidettu, sillä hoitokuntaan tai toimitsijaksi valikoituu yleensä aktiivisia, asiansa osaavia henkilöitä.
Yhteismetsää voidaan pitää suhteellisen vähäriskisenä sijoituksena, koska sen toiminta perustuu metsätalouteen, jonka kehitys ja kassavirta ovat melko vakaita ja ennakoitavia. Yhteismetsän suuri koko tuo entisestään vakautta. Parhaassa tapauksessa yhteismetsä tarjoaa myös merkittävää hajautusvaikutusta, mikäli sen hallinnoimat alueet sijaitsevat eri suunnilla, joillain yhteismetsillä jopa eri puolilla maata. Hajautus parantaa entisestään yhteismetsän vakautta ja auttaa hallitsemaan metsiin ja metsätalouteen liittyviä riskejä.
Miten voin sijoittaa yhteismetsään?
Yhteismetsään voi sijoittaa kolmella eri tavalla:
Ostamalla osuuksia
Suomen Sijoitusmetsien verkkosivuilla toimii julkinen yhteismetsäosuuksien kauppapaikka, jossa voi ostaa ja myydä yhteismetsäosuuksia. Kauppapaikalla on myös mahdollisuus tarkastella osuuksien keskimääräisiä toteutuneita kauppahintoja sekä muuta tilastotietoa. Myytäviä osuuksia löytää myös muilta netissä toimivilta kauppapaikoilta. Osuuksia myydään toisinaan myös metsätilan myynnin yhteydessä.
Sijoittamalla rahaa yhteismetsään
Ns. suora sijoitus yhteismetsään tarkoittaa sitä, että yhteismetsä hankkii sijoittajan nimiin osuuksia vastaan liitettävän alueen, joka liitetään kyseiseen yhteismetsään. Suomessa on muutamia yhteismetsiä, joihin pääsee mukaan sijoittamalla. Yksi niistä on Suomen Sijoitusmetsien hallinnoima Metsänhaltijan Yhteismetsä.
Metsätilan liittäminen yhteismetsään
Metsäalueen voi liittää yhteismetsään osuuksia vastaan. Tällöin alueen liittäjä saa liittämänsä metsäalueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia, ja liitettävä alue siirtyy yhteismetsän hallintaan. Moni yhteismetsä etsii toimialueeltaan metsätiloja liitettäväksi yhteismetsään. Osa yhteismetsistä ostaa metsätiloja, mutta tällöin myyjästä ei tule yhteismetsän osakasta. Suomen Sijoitusmetsien hallinnoima Metsänhaltijan Yhteismetsä toimii koko Suomessa. Metsänhaltijan Yhteismetsään voi liittää alueita metsän täydestä markkina-arvosta.
SWOT-analyysi: yhteismetsä sijoitusmuotona
SWOT-analyysi on menetelmä, jolla arvioidaan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia organisaation tai projektin kontekstissa tukemaan päätöksentekoa ja suunnittelua. Yhteismetsiä on monenlaisia, ja niiden hallinto ja toiminnan lähtökohdat eroavat suuresti. Moni yhteismetsään liittyvä uhka koskeekin sen hallintoa sekä toisaalta osuuksien likviditeettiä. Varsinaisia heikkouksia yhteismetsällä omistusmuotona on vähän. Sen vahvuudet sitä vastoin ovat moninaiset ja huomattavat. Tärkeää onkin pohtia, miten yhteismetsä sopii sijoittajan omaan tilanteeseen ja tavoitteisiin, sekä valita sellainen yhteismetsä, joka toteuttaa omistusmuodon vahvuuksia ja mahdollisuuksia ja hallitsee ja minimoi sen riskejä. Lue lisää: Yhteismetsäopas
