Tässä jaksossa käsitellään sitä, minkälaisia erilaisia veroja metsäsijoittaja maksaa metsäsijoituksen eri vaiheissa.
Tämä sijoituskoulujakso on yleisluontoinen ja suuntaa antava. Lukija tiedostaa, että verotuskohtelut voivat olla erilaisia kuin jakson esimerkit. Tarkemman verorasituksen selvittämiseksi suosittelemme kääntymään veroviranomaisten puoleen. Suomen Sijoitusmetsät Oy ei vastaa tämän verotusesimerkkien paikkansapitävyydestä.
Metsätilan osto
Varainsiirtovero
Metsäsijoittajan ensimmäinen vero syntyy metsätilan ostosta, jolloin pitää maksaa varainsiirtovero. Varainsiirtovero on tällä hetkellä 3 % hankintahinnasta.
Esimerkki: Kun metsäsijoittaja ostaa metsätilan, jonka hinta on esimerkiksi 100 000 euroa, varainsiirtovero on 3 % tästä summasta. Tämä tarkoittaa, että metsäsijoittajan on maksettava varainsiirtoveroa 3 000 euroa (3 % x 100 000 €). Tämä 3 000 euroa lasketaan osaksi hankintamenoa ja se vähentää tulevaisuudessa mahdollisesta luovutusvoitosta maksettavaa veroa, jos metsätila myydään.
Metsävähennys
Metsätilaa ostaessa metsäsijoittaja saa käyttöönsä metsävähennyksen, joka on 60 % hankitun kohteen hankintahinnasta. Metsävähennystä voi käyttää enintään 60 % suhteessa metsätalouden tuloihin vuodessa.
Esimerkki: Oletetaan, että metsäsijoittaja ostaa metsätilan 100 000 eurolla, jolloin metsävähennyspohjan määrä on 60 000 euroa (60 % hankintahinnasta). Jos sijoittaja saa metsätalouden tuloja 10 000 euroa vuodessa, hän voi hyödyntää tästä 60 % eli 6 000 euroa metsävähennyksenä. Tällöin verotettava tulo on 4 000 euroa (10 000 € – 6 000 €).
Jos verotettava tulo on 4 000 euroa, ja pääomatuloveroprosentti on 30 % (alle 30 000 euron tuloihin), sijoittaja maksaa veroa 1 200 euroa (30 % x 4 000 €).
Metsävähennyksestä on ensimmäisen vuoden jälkeen käytetty 6 000 euroa, joten jäljellä on vielä 54 000 euroa (60 000 € – 6 000 €), jota voidaan hyödyntää tulevina vuosina samalla tavalla. Pitää muistaa, että käytetty metsävähennys tuloutuu tilaa myytäessä (lasketaan kauppahinnan päälle luovutusvoiton verotuksessa) poikkeustapauksia lukuun ottamatta, joita ovat sukulaisluovutukset ja tilan liittäminen yhteismetsään.
Metsätalouden harjoittaminen
Metsätalouden tulot
Suomessa metsätalouden tuloja verotetaan pääomatulona. Nykyisen verokannan mukaan metsätalouden tuloista tehtyjen vähennysten jälkeen maksetaan veroa 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta. Suurin metsätalouden pääomatulon lähde on puunmyyntitulot. Metsänomistaja voi saada puunmyyntituloja esimerkiksi myymällä tukkeja, pylväitä, kuitupuuta, halkoja, haketta, energiapuuta, polttopuita, joulupuita, koristehavuja tai muita vastaavia tuotteita. Puunmyyntituloihin lasketaan myös puunostajien mahdolliset tarjoamat hintalisät.
Esimerkki: Mikäli metsätalouden pääomatulo on 40 000 euroa, siitä vähennetään ensin metsätalouteen liittyvät kulut. Oletetaan, että vähennyksiä on 5 000 euroa, jolloin verotettavaksi jää 35 000 euroa. Ensimmäiset 30 000 euroa verotetaan 30 % verokannalla, mikä tekee 9 000 euroa. Yli menevältä osalta, eli 5 000 eurosta, veroa maksetaan 34 % eli 1 700 euroa. Yhteensä veroa maksetaan siis 10 700 euroa.
On hyvä huomioida, että metsänomistajilla, jotka eivät harjoita maataloutta, kaikki maataloustulot (myös metsistä saatavat vuokratulot) ovat ansiotuloa, sillä heillä ei ole maatalouden nettovarallisuutta. Kun maatalouden nettovarallisuus kasvaa, verotus muuttuu siten, että osa tai kaikki tuloista käsitellään pääomatuloina.
Maanvuokratulot
Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitoksiin liittyvät tulot ovat maatilatalouden tuloa, vaikka kiinteistö olisikin pelkästään metsää, eikä kiinteistöllä ole muuta maatilatalouden tuloa. On hyvä huomioida, että metsänomistajilla, jotka eivät harjoita maataloutta, kaikki maataloustulot (myös metsistä saatavat vuokratulot) ovat ansiotuloa, sillä heillä ei ole maatalouden nettovarallisuutta.
Metsätalouden tuet
Suomessa myönnetään paljon tukia metsätalouteen. Tuet katsotaan metsätalouden pääomatuloksi. Esimerkiksi Metka-tuet, jotka myönnetään erilaisiin metsänparannustoimenpiteisiin, kuten nuoren metsän hoitoon, metsäteiden rakentamiseen tai metsätalouden ympäristön parantamiseen, ovat verotuksen piirissä. Nämä avustukset on ilmoitettava veroilmoituksessa osiossa, joka käsittelee metsätalouden tukia.
Metsätalouden korvaukset
Metsävakuutuksista sekä hirvivahinkokorvauksista saadut tulot katsotaan metsätalouden pääomatuloiksi.
Metsänomistaja voi ottaa metsäänsä vakuutuksen, joka korvaa puustolle aiheutuneita taloudellisia vahinkoja eri tilanteissa. Vahinkoja voi aiheuttaa esimerkiksi myrskyt, lumi, metsäpalot sekä tietyt sienitaudit, hyönteiset ja eläimet. Vakuutusyhtiö pidättää 19 prosentin ennakonpidätyksen metsätalouden pääomatulona verotettavista metsävakuutuskorvauksista. Ilmoita vakuutuskorvaus metsätalouden veroilmoituksella vähentämättä siitä vakuutusyhtiön pidättämää ennakonpidätystä.
Riistavahinkolain nojalla valtio korvaa hirvieläinten aiheuttamat vahingot. Metsäkeskus maksaa hirvivahinkokorvauksen, joka verotetaan metsätalouden pääomatulona. Ilmoita veroilmoituksessa tulo sille vuodelle, jolloin saat korvauksen tilillesi.
Metsään liittyvät verottomat tulot
Osa metsätalouteen liittyvistä tuloista on verovapaita. Alla on esimerkkejä tällaisista.
- Polttopuu omaan käyttöön
- Marjat, sienet, kävyt ja muut keräilytuotteet
- Rauhoittamispäätöksiin liittyvät kertakorvaukset
Metsätalouden vähennykset (menot)
Metsätalouden pääomatuloista voidaan vähentää kaikki menot, jotka liittyvät tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen.
Tyypillisiä metsätalouden harjoittamiseen liittyviä vuosimenoja ovat esimerkiksi
- matkakulut
- metsän uudistamisen menot, kuten taimien hankinta- ja istutuskustannukset
- metsänhoitoyhdistysten jäsen- ja palvelumaksut
- metsätalouden ammattilehtien tilauskulut
- metsätalouteen liittyvät palkkakulut ja sivukulut
- metsätalouteen liittyvät työntekijäkustannukset ja sosiaalikulut
- metsätöissä tarvittavien välineiden hankinta- , käyttö- ja huoltokustannukset
- metsäteiden ja ojien kunnossapitokulut
- metsävakuutuskustannukset
- puukaupan yhteydessä Suomen Metsäsäätiölle maksettu vapaaehtoinen edistämismaksu
- urakoitsijoille maksetut korvaukset puunkorjuusta, maanmuokkauksesta, metsän lannoituksesta, taimikonhoidosta ja muista metsänhoitotöistä.
Arvonlisäverovelvollisuus
Arvonlisäverovelvollisuus viittaa velvoitteeseen, joka koskee Suomessa metsänomistajia, joiden metsätalouden liikevaihto ylittää vuodessa 15 000 euroa. Tällöin metsänomistajan on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja alettava laskuttaa arvonlisäveroa myydessään puutavaraa. Rekisteröityminen mahdollistaa myös sen, että metsänomistaja voi vähentää metsätalouden kuluihin, kuten taimien hankintaan, metsänhoitotöihin ja metsänparannuskuluihin sisältyvän arvonlisäveron.
Mikäli metsänomistajan liikevaihto jää 12 kuukauden aikana alle 15 000 euroon, ei hänen tarvitse rekisteröityä, mutta rekisteröityminen voi olla silti perusteltua, koska metsätalouden toimintaan liittyy tyypillisesti arvonlisäverollisia menoja, joita voi vähentää. Tapauksissa, joissa vähennettävät alvit ovat tilitettäviä veroja suuremmat, metsänomistaja saa hyvityksen maksamistaan alveista.
Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt metsänomistaja tekee oma-aloitteisesti arvonlisäveroilmoituksen, jossa ilmoitetaan myyntien sisältämät arvonlisäverot eri verokantojen mukaan, ostojen arvonlisäverot sekä näiden ero. Metsänomistajat ovat alkutuottajia, joten heidän osallaan sovelletaan vuosimenettelyä. Tämä tarkoittaa, että verovelvollisen on maksettava verohallinnolle kausiveroilmoituksen perusteella maksettava vero viimeistään kalenterivuotta seuraavan helmikuun viimeisenä päivänä.
Menovaraus ja tuhovaraus
Menovaraus on metsätalouden verotuksessa käytetty käsite, joka mahdollistaa osan metsätalouden pääomatuloista siirtämisen tulevien vuosien menoja varten. Tämä tarkoittaa, että varauksen määrä verotetaan vasta siinä vuonna, kun se tuloutetaan. Menovarausta voivat tehdä henkilöt, kuolinpesät, verotusyhtymät ja yhteismetsät. Menovaraus saa olla korkeintaan 15 % metsätalouden pääomatulosta, josta on vähennetty metsävähennys ja mahdollisen hankintatyön arvo. Menovaraus on tuloutettava ja merkittävä veroilmoituksessa tuloksi viimeistään neljäntenä vuonna varauksen tekemisestä, tai tietyissä tapauksissa kuudentena vuonna
Jos olet saanut vakuutus- tai vahingonkorvauksen metsätuhon vuoksi, voit tehdä siitä tuhovarauksen. Arvioi korvauksesta se summa, joka tarvitaan tuhoutuneen metsän uudistamiskustannuksiin. Ilmoita tämä määrä tuhovarauksena metsätalouden veroilmoituksessasi.
Metsätilan myynti
Luovutusvoitto
Jos metsätilan myynnistä syntyy voittoa, on voitosta yleensä maksettava luovutusvoittoveroa. Luovutusvoittoveroa maksetaan pääomaverokannan mukaisesti eli 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %.
Esimerkki 1: Metsätilan myynnistä syntyy voittoa 50 000 euroa. Veron määrä on tällöin
30 % x 30 000 € + 34 % x 20 000 € = 15 800 €.
Luovutusvoittoa laskettaessa määrääviä tekijöitä ovat luovutushinta, hankintameno ja voiton hankkimisesta
aiheutuneet menot (esim. välityspalkkio). Luovutusvoitto määräytyy seuraavan kaavan mukaan:
luovutushinta – hankintameno – voiton hankkimisesta aiheutuneet menot = luovutusvoitto.
Luovutushinta koostuu myyntihinnasta, käytetyistä metsävähennyksistä (kuitenkin enintään 60 %
hankintamenosta) sekä vahingonkorvauksista, joita ei ole käytetty tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai kunnostamiseen tai lisätty metsätalouden pääomatuloon.
Esimerkki 2: Metsätila myydään 200 000 euron hinnalla. Tilan hankintameno on ollut 100 000 euroa, joten metsävähennyspohja on 60 000 euroa. Koko metsävähennyspohja on käytetty. Luovutushinnan määrä on tällöin
200 000 € + 60 000 € = 260 000 euroa.
Hankintameno voidaan laskea kahdella tapaa: todellisten kustannusten mukaan tai hankintameno-olettamaa käyttäen. Tavat ovat vaihtoehtoisia ja on myyjän päätettävissä, kumpaa käytetään. Todellisten kustannusten mukaan laskettuna hankintamenoon lasketaan ostokauppahinta ja muut ostoon välittömästi liittyvät kustannukset, kuten varainsiirtovero ja lohkomiskulut. Lisäksi hankintamenoon lasketaan poistamatta olevat metsäteiden- ja ojien hankintamenot. Jos omaisuus on saatu perintönä tai lahjaksi, hankintamenoksi katsotaan perintö- tai lahjaverotuksessa käytetty arvo. Huomioitavana poikkeuksena on se, että jos lahjansaaja myy omaisuuden vuoden sisällä lahjan saamisesta, hankintamenoksi katsotaan
lahjoittajan hankintameno.
Esimerkki 3: Metsämääräala on ostettu 100 000 euron hinnalla. Kaupasta on maksettu 4 000 euroa varainsiirtoveroa. Määräalan lohkominen maksoi 2 000 euroa. Tilalla kulkeva metsätie on perusparannettu ja perusparannusmenosta on poistamatta vielä 3 000 euroa. Hankintamenon määrä on tällöin
100 000 € + 4 000 € + 2 000 € + 3 000 € = 109 000 euroa.
Esimerkki 4: X on saanut 1.1.2020 metsätilan lahjaksi Y:ltä. Lahjaverotuksessa metsätilan arvoksi katsottiin 100 000 euroa. Y on ostanut metsätilan 10 000 euron hinnalla vuonna 2000. X myy metsätilan edelleen 31.12.2020. Tällöin hankintamenoksi katsotaan 10 000 euroa, koska X on myynyt metsätilan edelleen vuoden sisällä lahjansaannista. Jos X olisi myynyt tilan vasta 1.1.2021, hankintamenoksi katsottaisiin 100 000 euroa.
Puolestaan hankintameno-olettamaa käyttäen hankintameno-olettama on 40 % luovutushinnasta, jos luovutettava omaisuus on ollut luovuttajan omistuksessa vähintään 10 vuotta. Muutoin hankintameno-olettama on 20 %:a luovutushinnasta, lukuun ottamatta tiettyjä luovutuksia valtiolle ja kunnalle, jolloin hankintameno-olettama on 80 %.
Luovutustappio
Jos kaupasta syntyy luovutustappiota, tappion voi vähentää sen syntyvuoden ja seuraavien viiden vuoden aikana syntyvistä minkä tahansa omaisuuden luovutusvoitosta (esim. osakekaupat).
Myyjänä kuolinpesä/perikunta
Kuolinpesän verotuskohtelu riippuu siitä, onko pesä jaettu vai jakamaton. Jos pesä on jakamaton, verovelvollisuus koskee itse kuolinpesää, ei sen yksittäisiä osakkaita. Taasen jos pesä on jaettu, verovelvollisuus koskee jokaista osakasta erikseen omistusosuuksien suhteessa.
Kuolinpesän myydessä metsätilan tilan hankintamenona käytetään perintöverotuksessa käytettyä arvoa.
Jos kuolinpesässä ei ole vielä pidetty perunkirjoitusta ja kuolinpesän tarkoituksena on myydä tila lähiaikoina, kannattaa perukirjalle merkitä tilan markkina-arvo mahdollisimman tarkasti. Tämä johtuu siitä, koska perintäverotus on luovutusvoiton verotusta keveämpää. Näin perikunta voi säästää veroissa huomattaviakin summia. Mahdollisimman tarkan markkina-arvon määrittämiseen sopiikin parhaiten Omalla Maalla LKV:n käyttämä markkinahintaennusteeseen perustuva tilan arvostusmenetelmä, jonka voi pyytää myös perunkirjoitusta varten.
Lopuksi yhteenvetona esimerkki metsätilan myynnin verotuksesta:
Metsätila on ostettu 100 000 euron kauppahinnalla 1.1.2000. Kaupasta on maksettu varainsiirtoveroa 4 000 euroa. Tila myydään 300 000 euron kauppahinnalla 1.1.2020. Kaupan on välittänyt välitysliike, jonka palkkio on 10 000 euroa. Koko metsävähennyspohja 60 000 euroa on käytetty. Tilalta on poistamattomia tientekokustannuksia 5 000 euroa. Kannattaako luovutusvoittoveron laskennassa käyttää todellisia kustannuksia vai hankintameno-olettamaa, ja kuinka paljon veroa tulee maksettavaksi?
Hankintameno todellisilla kustannuksilla:
100 000 € + 4 000 € + 5 000 € = 109 000 euroa.
Lisäksi saadaan vähentää voiton hankkimisesta aiheutuneet menot 10 000 euroa, eli luovutushinnasta vähennetään yhteensä 119 000 euroa.
Hankintameno hankintameno-olettamalla laskettuna:
40 % x 300 000 € = 120 000 euroa.
Veron laskennassa kannattaa täten käyttää hankintameno-olettamaa. Tällöin luovutusvoittoa syntyy:
300 000 € (luovutushinta) + 60 000 € (metsävähennykset) – 120 000 € (hankintameno) = 240 000 euroa.
Veron määräksi tulee:
30 % x 30 000 € + 34 % x 210 000 € = 80 400 euroa.
Yhteismetsäsijoitusten verotus
Yhteismetsäosuuksia ostaessa on maksettava 3 prosentin varainsiirtovero. Omistusvaiheessa yhteismetsäsijoituksista ei makseta veroa, koska yhteismetsän jakama ylijäämä on verovapaata. Yhteismetsä maksaa tuloistaan 26,5 prosentin tasaveron. Yhteismetsäosuuksia realisoidessa syntyvää luovutusvoittoa verotetaan pääomatulona. Sijoittajan on hyvä tietää, että käytettyä metsävähennystä ei lisätä osuuden luovutushintaan, jos tila liitetään yhteismetsään ja sitä vastaan saatuja osuuksia myydään.