Yhteismetsäosuuksien markkina on monin paikoin tehottomampi kuin metsätilamarkkina. Tämä voi tarjota ostajille kiinnostavia mahdollisuuksia, mutta samalla se voi johtaa osuuksien myyjien kannalta epäreiluun kauppahintaan. Taustalla vaikuttavat erityisesti vaatimattomat ylijäämät sekä puutteelliset metsävaratiedot myyntiesitteissä. Osuuden arvoa on vaikea arvioida, jos kokonaispuumäärästä ja sen kehityksestä ei ole riittävästi tietoa.
Suomen Sijoitusmetsät Oy haluaa edistää yhteismetsäosuuksien oikeudenmukaista hinnanmuodostusta kehittämällä Yhteismetsäosuuksien kauppapaikkaa sekä kokoamalla osto- ja myyntipäätösten tueksi mahdollisimman kattavat tiedot erityisesti suurista ja kasvavista yhteismetsistä. Vuoden yhteismetsäksi valittu Haapaveden yhteismetsä on panostanut avoimeen viestintään, mikä tukee osuuksien arvon hahmottamista. Samoin toimii laajenevista yhteismetsistä mm. Metsänhaltijan Yhteismetsä. Samalla myös Yhteismetsät ry valmistelee yhteismetsille ohjeistusta siitä, mitä tietoa suositellaan julkaistavaksi. Ohjeistuksessa huomioidaan myös se, että samat käytännöt eivät sovellu kaikenkokoisille yhteismetsille.
Osuuksien aliarvostus voi purkautua myös silloin, kun yhteismetsä myy maa-alueitaan. Näin tapahtui esimerkiksi Rumon ja Kiskonjoen yhteismetsissä, joissa osuuksien arvo yli kaksinkertaistui maa-alueiden myynnin jälkeen. Osuuksien myytävyyttä voi parantaa myös se, että yhteismetsä liittyy toiseen yhteismetsään, jonka osuuksilla käydään aktiivisemmin kauppaa.
Tällä hetkellä Omalla Maalla LKV:n Yhteismetsäosuuksien kauppapaikalla Sallan yhteismetsäosuuksia on tarjolla 1 110 euron hehtaari- ja 15 euron kuutiohinnalla. Vastaavasti Itä-Suomen yhteismetsäosuuksien kuutiohinnaksi on laskettu 30 euroa. ”Kun näitä hintoja verrataan metsäkiinteistökaupan keskilukuihin, aliarvostus tulee selvästi esiin”, sanoo Omalla Maalla LKV:n kiinteistönvälittäjä Joni Tervo ja jatkaa, ”lähtökohtaisesti puu kasvaa samalla tavoin sekä yhteismetsässä että yksityisesti omistetussa metsässä”. Huokea arvostus johtaa helposti yli viiden prosentin verovapaisiin ylijäämiin.
”Yhteismetsäosuusmarkkinan parempi toimivuus helpottaisi myös arvonmääritystä esimerkiksi perunkirjoitus- ja vakuustilanteissa”, toteaa Suomen Sijoitusmetsät Oy:n perustajayrittäjä Mika Venho. Jos yhteismetsäosuuksia arvostetaan perukirjoissa metsämaan keskimääräisten hehtaarihintojen perusteella, seurauksena voi olla kohtuuttoman korkea verotus. Toisaalta ilman toimivaa osuuskauppaa myös pankkien on vaikea määrittää osuuksille oikeaa vakuusarvoa, kun käytettävissä ei ole selkeää markkinahintaa.
Jos metsänomistajalla ei ole perillisiä, jotka haluaisivat jatkaa metsän omistamista, vaihtoehdoiksi jäävät usein myynti tai yhteismetsään liittäminen. Metsätalouden kannalta tilojen jatkuva pirstoutuminen sukupolvelta toiselle on ongelmallista, sillä se voi heikentää metsätalouden kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Yhteismetsäliitos tarjoaa ratkaisun, jossa kiinteistöt säilyvät yhtenäisinä, pysyvät aktiivisessa metsätalouskäytössä ja omistajille jää mahdollisuus säilyttää yhteys metsäomaisuuteen osuuksien kautta. Yhteismetsien suosion lisääntyminen entisestään, vaatii uskottavan ja läpinäkyvän osuusmarkkinan.
