Metsätilakaupat: Myyjät saivat yli viidenneksen enemmän euroja kuin pyysivät – Etelä-Suomessa hintalisä liki 35 prosenttia

Vaikka metsäkiinteistöjen hinnat ovat viime vuosina nousseet rajusti, myyjät arvioivat ostajien maksukyvyn edelleen alakanttiin.

Maanmittauslaitoksen ja Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsäkauppatilastoista käy ilmi, että koko maassa metsäkiinteistöistä on maksettu keskimäärin 23 prosenttia yli hintapyynnön. Havaintojen pohjalla on 1080 hintapyynnöllistä, Manner-Suomessa tehtyä metsäkiinteistökauppaa 12 kuukauden ajanjaksolla marraskuusta 2021 lokakuuhun 2022.

Eniten pyyntihinnan yli on maksettu Etelä-Suomessa, keskimäärin 35 prosenttia. Lapissa hintalisää on maksettu vähiten, keskimäärin 9 prosenttia.

Pyynnön ja toteutuman kuilu kasvanut rajusti

Hintapyyntöjen ja toteutuneiden kauppahintojen ero on kuudessa vuodessa venynyt selvästi, sillä vuonna 2016 metsätiloista maksettiin vain neljä prosenttia yli pyyntihinnan.

”Jatkuvasti kasvanut kuilu pyyntihinnan ja toteutuman välillä kertoo siitä, että metsätilan myyjien ja välittäjien näkemys markkinahintatasosta laahaa todellisuutta perässä. Toisaalta voi olla, että välittäjät arvioivat hintapyynnön alakanttiin, jotta myyjälle voi todennäköisemmin esitellä hintapyyntöä korkeampia tarjouksia”, sanoo Suomen Sijoitusmetsät Oy:n metsätietopäällikkö Eero Viitanen.

Harva kauppa tehdään pyyntihinnalla

Metsäkiinteistöjen kiihtyneen kysynnän myötä yhä harvempi metsätila vaihtaa omistajaa pyyntihinnalla tai sen alle jäävällä hinnalla.

”Koko maassa vain 13 prosenttia kaupoista on viimeisen 12 kuukauden aikana tehty hintapyynnöllä tai sen alle. Etelä-Suomessa näin kävi vain kolmessa prosentissa kaupoista. Lapissa hintapyynnöt suhteessa markkinahintaan ovat korkeampia. Siellä 39 prosenttia kaupoista tehtiin hintapyynnön mukaisella tai sitä alemmalla hinnalla”, Viitanen sanoo.

Vaikka lopullinen kauppahinta määräytyy tapauskohtaisesti tilasta tehtyjen tarjousten perusteella, hintapyynnön määrittämisellä on myyjälle merkitystä.

Myyjälle on eduksi asettaa pyyntihinta mieluummin korkealle kuin matalalle.

”Toteutuneita kauppahintoja ja hintapyyntöjä analysoitaessa tulee johdonmukaisesti ilmi, että mitä korkeampi hintapyyntö on markkinahintatasoon nähden, sitä korkeampaa kauppahintaa on odotettavissa.”

Kolikolla on toinenkin puoli, Viitanen muistuttaa.

”Toisaalta liian korkeaksi asetettu hintapyyntö voi karkottaa potentiaalisia ostajia. Siksi todellisen markkinahintatason tunteminen on ensiarvoisen tärkeää.”

INFO: Hintapyyntömallit kaikissa metsätilakaupoissa 11/2021-10/2022 (yht. 1179 kauppaa, mukana myös sellaiset kaupat, joissa myyjä ei ole esittänyt hintapyyntöä):

1. 1. 1. Myyjä esittää hintapyynnön, jonka yli tai alle ostaja voi tarjota (71,1 % toteutuneista kaupoista
      2. Tarjouskauppa, jossa myyjä esittää lähtöhinnan, jonka alle ei voi tarjota (19,7 %)
      3. Huutokauppa, jossa ei useinkaan ole esitetty hintapyyntöä (3,9 %)
      4. Tarjouskauppa ilman hintapyyntöä (5,3 %)

Tiedot koskevat metsätilamarkkinoita hyvin edustavia yli 10 hehtaarin kohteita. Esimerkiksi sukulaisten väliset kaupat eivät ole mukana näissä luvuissa.